Lapponia on oikea maantieteellinen alue Suomen Lapissa. Lapin historiallinen maakunta käsittää Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Venäjän Lappiin kuuluvat myös Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovuttama Petsamo, Inarin kunnasta myyty Jäniskosken–Niskakosken alue ja Sallan–Kuusamon alueen pohjoisosa. Sanaa myös käytetään paljon erilaisten tuotteiden markkinointiin ja onhan aiheesta laulettu Euroviisuissakin. Lapponia oli myös vuoden 1977 Suomen edustuskappale Euroviisuissa. Sen esitti Monica Aspelund. Kappale päätyi lopulta sijaluvulle 10 ja sai mm. Irlannilta täydet 12 pistettä. Se oli Aarno Ranisen säveltämä kappale, joka oli ainoa suomalainen sävelmä, joka on johtanut Euroviisujen finaalia ennen Lordia. Lontoossa pidetyssä finaalissa Suomi sai ensimmäisenä pisteitä antaneelta Irlannilta täydet 12 pistettä ja siirtyi johtoon. Sen jälkeen ei täysiä pisteitä herunut, ja Suomi sijoittui 50 pisteellään kymmenenneksi.

"Lapponia, tämä on Lapponia Josta Pohjan kauniin neitosen kutsu kaikuu

Tuo neito noita on, hän luo voimalla kohtalon Hän vailla on seuraa ja lohduttamaton Ja siksi loihtii hän noituen, hän luo voimalla loitsujen Hän tavalla Seidan näin miehen kutsua saa"

Lapponia on myös oma hiihtotapahtuma, joka järjestetään vuosittain (vuodesta 1978) lähtein Tunturi-Lapissa Muonion alueella. Lapponia sana on myös Alkon tuotteessa. Nimittäin Lapponia Lakka-liköörissä. Lapponia sana tulee latinasta ja tarkoittaa Lapin aluetta, eikä vain Suomen, vaan Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella olevaan maantieteelistä aluetta. (pohjoissaameksi Sápmi, koltansaameksi Sääˊmjânnam, inarinsaameksi Säämi, norj. ja ruots. Sameland, ven. Лапландия, Laplandiya). Alueelle oleellista ovat tunturivyöhyke, saamelaiset, porotalous, suot ja järvet. Lapin satamat lännessä Norjanmerellä ja Barentsinmerellä Mursmanskiin ovat koko vuoden jäättömät. Lapille olennaista on myös yötön yö, eli ajan jakso jolloin aurinko ei laske lainkaan ja vastaavasti talvella kaamos, kun aurinko ei nouse lainkaan. Esimerkiksi Utsjoella yötön yö kestää 72 vuorokautta ja talven kaamos vastaavasti 53 vuorokautta, eli lähes kaksi kuukautta ilman aurinkoa! Elinolosuhteet ovat muutenkin Lapissa Etelä-Suomeen verrattuna täysin erilaiset, esimerkiksi Kilpisjärvellä terminen kesä kestää vain 46 päivää eli vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 asteen yläpuolella. Pohjois-Ruotsin väestölle antamassaan avoimessa kirjeessä vuodelta 1542 Kustaa Vaasa julisti asumattomien erämaiden kuuluvan kuninkaalle ja kruunulle, joka saattoi luovuttaa niitä vapaasti kenelle tahtoi. 1600-luvulla lähialueen valtionpäämiehet ja sotaherrat kiinnostuivat Lapin alueesta, koska haluttiin toisaalla varmistaa alueen turvallisuus mutta myös saada tuloja alueen poronhoidosta. Alueelle muuttaville talonpojille luvattiin verovapaus 15 vuodeksi ja tämä julistus annettiin sekä 1673 että 1695, mutta se ei aiheuttanut kovinkaan suurta liikehdintää alueelle. Lappiin muuttaville uudisasukkaille annettiin verovapauksia ja muita etuisuuksia suuremmissa määrin kuin muualla maassa harjoitetun asutustoiminnan yhteydessä, koska maanpuolustukselliset, että verotukselliset näkökohdat edellyttivät syrjäseutujen tehokasta asuttamista. Vasta kuninkaallinen ohjesääntö vuodelta 1749. Siinä säädettiin yksityiskohtaisesti sekä uudistalojen perustamisesta noudatettavasta menettelystä että uudistalon asuttamiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Uudistilojen perustaminen käynnistyi kuitenkin hitaasti. Enontekiölle muodostettiin vuosina 1650-1809 välisenä aikana kaikkiaan 40 taloa tai tilaa.

Suomalainen koruteollisuus