Lappi on ollut asuttuna tuhansien vuosien ajan. Rovaniemen seudulta on löytynyt kivikautinen puinen hirvenpää, joka on ajoitettu noin vuoteen 5800 eaa. Rautakaudella jokilaaksoihin asettui maanviljelijöitä. Lapin raja muodostui pysyvän asutuksen ja pyyntitalouden harjoittajien alueiden välille. Rajalla oli merkitystä veropolitiikan ja sotilaiden värväyksen takia. Lapin alkuperäiskansan vaiheista ei paljoa Etelä-Suomessa puhuta tai kirjoitella siksi myös Lapin oikea historia ennen nykyaikaan on jäänyt paikallisten historioitsijoiden harteille ja kirjoitettavaksi.

Saamelaiset

Teljen päätöksessä 16.3.1340 vakuutettiin jokaiselle Lappiin asumaan asettuvalle vapaa oikeus (täysi omistusoikeus) valtaukseensa. Myös verovelvollisuus maahan järjestettiin samalla Helsinglannin lain mukaan. Saamelaisia on laskutavasta jäljellä 50 000 - 100 000. Arvion suuri heitto ja vaihtelu johtuu saamelaisuuden tunnusmerkkien eroista. Saamelaisuuden varsinainen määritelmä perustuu tunnusmerkkeihin joita ovat kieli, kansallinen ja kulttuurillinen samaistuminen sekä perinteiset elinkeinot. Suomessa esimerkiksi puhutaan kolmea eri saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltansaamea. Suomessa asuvista noin 10 000 saamalaisesta vain noin 3 000 puhuvat saamaleiskieltä kotikielenään. Suurin osa nuorista saamaleisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja esimerkiksi Helsingissä on aktiivinen saamelaisvähemmistö. Eniten saamelaisia asuu Norjassa.

Mistä saamelaiset tulivat?

Tutkimustieto kertoisi, että saamelaiset olisivat tullet Siperiasta ja olisivat sukua samojedeille mutta nykyaikainen geenitutkimus paljastaa etteivät saamelaiset kuitenkaan ole lähisukua samojedeille tai muillekaan itäisille kansoille ekä sukulaisuus itämerensuomalaisiin tia indoeurooppalaisiinkaan ole kovin läheinen. Geenitutkimus paljastaa, että saamelaisten esivanhemmat ovat asuneet Euroopassa jo vuosituhansia ja eristyksessä muista kansoista.

Lappalaiset

Lappalainen nimitys tuli kun siitä, että metsästyksestä eläviä pohjoisen asukkeja alettiin kutsua Suomessa lappalaisiksi. Itse sana lappalainen saattaa tarkoittaa syrjää eli olla tullut sanasta lappea. Toisaalla taas keskiajalla on yleisnimitys lappalaiset erämaaseutujen asuakkaille, jotka eivät edes välttämättä asuneet pohjoisessa. Näin ollen ei voida pitää sanaa lappalainen synonyyminä saamelaisista. Joidenkin tutkimusten mukaisesti saamelaiset olisivat jossain vaiheessa asuneet myös Etelä-Suomessa.

Poronhoito

Poronhoitokaan ei liene aina ollut se yleissaamelainen elinkeino vaan kalastus, keräily ja kauppa. Poronhoito tuli kun saamelaiset kesyttiväåt tunturipeuran poroksi. Lihanhoidollista porotaloutti harrastettiin käytännössä vain 1800-luvulla ja se koska poronhoito aloitetiin ja poroja kesytettiin kuljetusavuksi ja maidon ja nahantuotantoon, on tuntemattomuuden peitossa.

Saamelaiset ja 1900-luku

1900-luvun alussa poliittinen tahtotila oli kaikissa pohjoisissa maissa saamelaisten sulauttaminen pääväestöön. Puhuttiin, että ihmisarvoista elämää oli mahdollista elää vain ja ainoastaan luopumalla vanhoista tavoita ja omaksumalla kehittyneemmän ja paikalleen asettuneen elämäntavan. Kirkko ja valtio yhdessä pyrkivät kadottamaan saamelaisuuden Suomesta.

Suomalainen koruteollisuus